Reykjavíkin raketit.

Mä kirjoitan tätä blogia TOSI usein. Ehkä se tästä rauhoittuu, kunhan kurssit alkaa kunnolla ja muutenkin arki/reissaaminen. Tää limboilu alkaa oleen jo vähän turhauttavaa ja oonkin ollut innoissani kun pystyin jo aloittelemaan parin kurssin suunnittelutyöt. Jotain hyödyllistä puuhaa, jeij!

(Ootetaan pari kuukautta niin ei taida olla motivaatiot koulua kohtaan ihan samoilla leveleillä.. mutta lohduttavaa on tietää, että muillakin hapottaa, täällä tietokonetilassa joku kuorsaa takarivissä.)

Täällä satamassa on tuollainen patsas, joka kuvastaa venettä, joka vie sut unimaailmaan. Sen takana näkyy meri ja vuoret. Kuvassa vuoret eivät pääse oikeuksiinsa, paikanpäällä ne on tosi jylhät, ihan näin kaukaakin katsottuna. Laitoin kaksi kuvaa, joilla voin demonstoroida sään vaihtelua: eka kuva otettu 3.1, toinen 5.1. Lumimäärä on kyllä nyt jo tullut takaisin, eilen pyrytti 15cm. 

Veneen lähettyvillä on sellainen "turisti"kirppari Kolaportið, jossa myydään paljon islantilaisia villapaitoja (Lopapeysa, must have!), vähän foodii ja muuta rompetta. Käytiin siellä, ja yhtäkkiä yksi porukasta keräsi meidät ulos, jotta voisi näyttää ostostaan. Ja se oli juuri sitä: mädätettyä haita. Pakkohan sitä oli testata, mutta jokaisen itseään kunnioittavan ei tulisi kokea sitä hirveyttä suussaan, never. En sentään tehnyt kuin Gordon Ramsay ja oksentanut, mutta morkkikset siitä sai. (Islannissa haiden syöminen on todella ristiriitainen aihe, samoin kuin valaiden syöminen. Kuulemani mukaan aiheita lähestytään perinteen sekä lajikohtaisten häviämisten näkökulmista.)

Käytiin katsastamassa, millainen paikka Kringlanin ostoskeskus on. Siellä oli ihan kattavasti vaateliikkeitä ja kämppis teki tosi hyvän takkilöydön. Perus Henkamaukkaa vähän kaipailen, kun Svart on reittänyt mustat toppini, H&M:ää kun koko saarelta ei löydy. En kuitenkaan suosittele kenellekkään syömistä Dominos-ketjussa. Se on kirjaimellisesti fast food ja se rasva valuu vieläkin leukaa pitkin.

Koettiin yhteisesti jaettu Whatisdiz? -hetki bussia odotellessa, kun nähtiin paikallisten heittävän joulukuusensa parvekkeelta alas. Kyseiset tyypit olivat hevareiden näköisiä, joten ajateltiin että he mieluummin viskaavat joulukuusensa alas kuin TV:nsä, mutta kummaa se silti oli. Oltiin ihmetelty myös illan tapahtumaa, jonka tarkoituksena oli polttaa joulu ja juhlia joulun päätöstä. Illalla paljastuikin, että mikä yhteys näillä kahdella oli: joulukuuset heitetty alas parvekkeelta + joulun polttaminen = joulukuusista tehdään yksi iso kokko satamaan!

Oon aika varma, et kuvan isä ja lapsi maksais tästä kuvasta. Mut on söötti!

Illalla siis sytytettiin iso kokko, jonka jälkeen ammuttiin raketteja. Islantilaiset ovat hulluina raketteihinsa, ja niitä onkin paukuteltu täällä melkein joka päivä viime lauantaihin asti. Kokon ja rakettien jälkeen otettiin suuntaa keskustaan, jossa käytiin kahvilassa istumassa ja lämmittelemässä.

Myöhemmin illasta lähdettiin käymään tarkastamassa paikallista yöelämää. Islantilaiset ovat tunnettuja viinasieppoja, joten suomalaisen mielenmaisema ei järkyttynyt ja eroja totuttuun ei ollut paljoa. Kävelimme pääkatua pitkin (Laugavegur) ja ensitöiksemme päädyimme istumaan täysin tyytyväisinä yksityistilaisuuteen! Tilaisuuteen osallistunut nainen tuli kysymään meiltä, että olemmeko Islantilaisia, ja kertoi minne olimme tulleet. Pahoittelimme ja olimme lähdössä, mutta juuri kun laitoimme takkeja päälle niin loput seurueesta sanoivat että "tottakai te voitte jäädä, kuhan ette juo meidän ilmaisia kaljoja!" Fair game.

Vähän panoraamaa Reykjavíkistä. Kuva on otettu Hallgrimskirkjasta, kirkosta, joka soi 15 min välein. Kuulen ne kaikki kerrat asuntooni. 

Yeah.
Ensi kertaan,
räjähdän.

HEI HEI MITÄ KUULUU!

Tekstiä tulee seuraavaksi aika paljon, sori siitä (hehe).

Tää eka viikko on mennyt kaikkiin uusiin asioihin ja ihmisiin tutustuessa. On ollut jännä huomata, kuinka paljon täällä on vaihtareita skandi-alueelta. Tää uutuusaika on ollut tosi kivaa ja jännittävää, mutta samalla vähän uuvuttavaa, kun jokaisen nurkan takana on jotain uutta. Eilenkin tulin kotiin eräänlaisista "bileistä" puol 10, ja tuijotin vaan kelloa et sen on pakko olla väärässä, se ei vaan voi olla niin vähän!

Nooh, sammuu se saunalyhtykin aikanaan.

Free beer! Oli hyvää, suosittelen!

Takaisin paluupäivään. Saavuin Reykjavíkiin perjantaina heti uuden vuoden jälkeen 1.1.2016. Hyvästien jättäminen oli ihan perseestä, mutta sen jälkeen kaikki alkoi olemaan helpompaa. Lento oli suora lento, mutta on ihan huomionarvoista kertoa, että kansainvälisten lentojen asema ei tosiaan ole Reykjavíkissä, vaan Keflavíkissä. Vaikka kyseessä on kv-kenttä, se on aika mini.

Keflavíkistä on Reykjavíkiin 45min ajomatka, joten olin ostanut etukäteen bussilipun Flybussiin. Lipun voi ostaa kentältä ennen poistumista ja busseja liikkuu paljon. Jos matkustat Flybussilla, huomaat, että mainoslauseissa mainittu Wifi-yhteys ei toimi. Onneksi olin Suomen puolella ottanut screen shotit Google Mapsistä, joten kävelin niiden avulla kämpälle.

(Kävely paljastui liian myöhään virheeksi. 10min kävelymatka muuttui 40min matkaksi, koska lunta oli satanut niin paljon, ettei kaduilla päässyt kunnolla liikkumaan, eikä uuden vuoden johdosta katuja aurattu. Jos et ota taksia, niin otat sen about 40kg selkääsi ja up the hill you go!)

Kämpälläni olin asukkaista ensimmäinen. Kämppä on ihan ok. Sijaintinsa puolesta tosi hyvällä paikalla ihan kaikkien kävely-yhteyksien päässä, aluekoodina 101. Yliopisto ei tarjonnut mitään apua kämpän metsästykseen, mutta ESN Iceland -kotisivuilla oli vinkkinä annettu tämä alue. Suihku on uusittu hetki sitten, keittiö ja muut tilat hyvät, mun huone on hyvä. Todella iso miinus on nämä seinät, joista kuuluu kaikki läpi, ja oonkin jo kaivanut korvatulpat esiin. Eli miinuksia sekä plussia löytyy, mutta oh well.

Meitä on täällä 4 vaihtaria kämppiksinä ja kaikilla on omat huoneet. Vanessa on Saksasta, Vera ja Michael Itävallasta. Vaikka muilla on yhteisenä kielenä saksa, niin hyvin puhutaan enkkua keskenämme ja kaikki pelaa oikeinkin mukavasti.

Meidän vuokranantaja pysyi tässä kämpässä ekoja päiviä, ennen kuin muutti takaisin Ruotsiin töihin, ja se oli TODELLA uuvuttavaa. Kaikki me vaihtarit oltiin niin helpottuneita, kun se häipyi. Ei sillä, että siitä olisi ollut jotain vaivaa, mutta vuokrantajan täällä ollessa oli koko ajan fiilis, että ollaan vieraina. Loppujen lopuksi me kaikki halutaan tehdä tänne omat väliaikaispesät. Vuokranantaja olikin tehnyt yllärin ja pakannut itsensä ulos meidän ollessa Ikeassa, joten juhlistettiin sen häipymistä teellä sekä kursseihin ja aikatauluihin perehtymisellä. Tarkoituksena oli mennä tapahtumaan, mutta sitä piti siirtää, koska Islantilainen sääilmiö, tuuli, yltyi niin kovaksi.

Ensi kertaan, 
räjähdän.