16.2.2016

Kulturelli-Elli

Nyt avartui vaihtoblogeissa yleisesti hoettu lause: "vaihto on niin lyhyt aika". Täällä on oltu jo yli 6 viikkoa, ja vaikka olen koko ajan ollut kärryillä siitä, tuntuu että takana on vasta muutama hassu viikko! Aika lentää siivillä ja sitä alkoikin pohtimaan, että mitäs kaikkea sitä on tullut tehtyä ja mitä kaikkea voisi kertoa Islannista. Tekstejä onkin vino pino luonnoksina ja julkaisen niitä piakoin lisää.

Islantilaiset laskiaispullat, kind of. Voisin hyväksyä suklaakuorrutteen suomalaiseen versioon.

Viime viikon maanantaina oli siis paikallinen laskiainen, Bolludagur, ja se aloitti kolmen päivän "karnevaalit". Laskiaispullia syötiin maanantaina, tiistain tarkoitus meni vähän ohi, jotain syö-kunnes-räjähdät -teemaa, mutta keskiviikkona oli lasten toinen Halloween. Lapset olivat pukeutuneet naamiaisasuihin ja kiertelivät kaupoissa, missä saivat karkkia. Osa kauppojen työntekijöistä oli myös pukeutunut jollain teemalla, mutta enemmän tämä oli lasten juhla.

Ihan yleisesti voisin avata, millaista on islantilainen yöelämä! Islantilaiset eivät ole häveliäisiä viinansa kanssa, mitään sosiaalisia paineita tai häpeää ei tarvitse kokea, jos pelti on paukautettu kiinni. Meininki on todellakin tuttua: kännit kotona ja baarissa juodaan pari, mutta sehän on juuri huippua! Ainahan kaikista parhain osa illasta on etkot: istuminen tutussa porukassa niin, että kuulee seuralaisten puheen.

Meille on jo muodostunut vakkaripaikka, minne eksytään loppuillaksi, mutta koska narikka-/ sisäänpääsymaksuja ei ole, niin paikkoja voidaan vaihdella illan aikana niin monesti kuin huvittaa. Narikka olisi toisaalta kiva: nykyisin takit jätetään isoon läjään, ja loppuillasta sitä läjää kaivellaan siinä toivossa, että oma takki on tallella. On ollut tähän asti!

Saga-museossa pääsi leikkimään viikinkiä. Mun uskottavuus suurena soturina taitaa olla mennyt tän kuvan mukana... :'D

Free the nipple! Kansallismuseon parasta antia.

Yritin olla sivistynyt kulturelli-Elli, mutta lyhyeksi jäi se hifistely, kun museoissa tuli pyöriskeltyä. Knifoniumkin vielä kummittelee. Onneksi paikallisen kaupunkilehden (alapuolella kuva) mukaan islantilainen heviskene alkaa heräillä, ja viime viikonloppuna käydessämme uudessa paikassa, Bar 11:ssä, siellä oli kellarikeikka, mikä oli aivan sairaan ihanaa!

Islantilaisen journalismin ehdoton hedelmä, The Reykjavík Grapevine. Kannessa bad ass Kári Stefánsson. 

Käytiin muuten myös leffassa katsoos Deadpool. Kesken leffan valot syttyivät päälle ja porukka alkoi liikkumaan ja poistua salista. Leffan kesken tuli siis virallinen poppareiden ja limsakuppien täyttämistauko! Leffakokemus kesti kokonaisuudessaan 2,5h, mutta hei, leffa teatterissa on aina oma kokemuksensa!

Ensi viikolla onkin tiedossa ylläri. Ne, jotka tietävät asiasta, hys! Kuvia julkaistaan kyllä facessa ja ig:ssä. ;)


Kaikella ivallisella rakkaudella:
Yeah.
Ensi kertaan,
räjähdän.