Aloin kirjoittamaan tätä tekstiä jo aikaa sitten, koska halusin tehdä informatiivisen paketin niille, jotka suunnittelevat Islantia vaihtokohteekseen. Aluksi suunnittelin, että kirjoitan opiskelusta ja asumisesta erikseen, mutta nääh, menkööt samaan. Eli te, joita Islanti houkuttaa vaihtokohteena, saatte tästä yhdestä postauksesta paljon irti.
Kivimies.
Hakuprosessi
Nordplus-prosessi (tai no, kauppislaisilla se on Norek-verkosto) oli suhteellisen helppo. Eka haet omalta yliopistolta lupaa vaihto-opiskelijaksi nimeämiseen, sitten kohdeyliopistolta hyväksyntää ja voilà. Papereita ei näin pohjoismaiden välisessä vaihdossa tarvinnut juurikaan lähetellä, mutta niissä pienissäkin paperiselvityksissä ohjeistukset olivat sekavat ja turhautumista saattoi esiintyä.
Kannattaa pitää muistissa, että kohdeyliopisto tekee viimeisen päätöksen, eikä pelkkä kotiyliopiston nimitys tee vaihtoa varmaksi. Syyt kohdeyliopiston kieltäytymiseen koskevat yleensä kielitaitoa: jos haluat opiskella kohdemaan kielellä, tulee sitä kieltä osata ja standardit saattavat vaihdella yliopistokohtaisesti. Itsehän tein legendaariset: hehkutin facessa vaihtopaikkaani jo nimitysvaiheessa, ja myöhemmin hoksasin, että hupsista saatana, eihän se vielä varma ole!
Yliopistot
Reykjavíkissä on kaksi yliopistoa: University of Iceland ja University of Reykjavík. Opiskelen itse ensimmäisessä, jälkimmäinen on yksityiskoulu, mutta molempiin pystyi hakemaan ja molemmissa on vaihtareita. En voi verrata yliopistojen opetusta/kurssitarjontaa keskenään, mutta sijaintia voin avartaa: jos haluat käydä laitakaupungilla koulusi, valitse UoR, mutta jos haluat keskustan tuntumaan, valintasi on UoI.
UoI:ssa on useita eri rakennuksia ja kampusalueita taitaa olla kaikkiaan kolme. Välillä opiskelijat joutuvat kurssivalinnoista riippuen kävellä 30min toiselle kampukselle, mutta itse olen välttynyt siltä. Kahviloita löytyy useasta rakennuksesta, mutta isoa ruokalaa ei ole. Täällä ei harrasteta opiskelijalounaita ja lounaan hinta on 8€:n luokkaa, usein säästösyistä teen kotona ruokani.
UoI:lla on pieni mutta nykyaikainen kuntosali, joka on kovassa käytössä edullisen hintansa vuoksi. Muilta olen kuullut huhuja laitteisiin jonottamisesta, mutta itse olen valinnut treeniaikani hyvin (ainakin tähän asti, kop kop) ja aina kun olen ollut siellä, olen päässyt tekemään harjoitukseni ilman sen suurempia harmistumisia. Eniten ärsyttää jumppamimmit, jotka kuuntelevat musiikkia ilman kuulokkeita: pliis beibet, minä en salilla halua kuunnella Justinia.
Kurssit
Hakuprosessiin kuuluu learning programmen täyttäminen, missä ilmoitat etukäteen kursseja, joista olet kiinnostunut. Nooo, nämähän ovat vasta kiinnostuksen kohteita ja todennäköisesti joudut uusimaan learning programmesi kokonaan täällä paikan päällä, koska kurssivalikoima vaihtelee vuosittain. Kurssien järjestelyyn menee aikaa, koska joudut lähettämään useita sähköposteja eri osastoille ja kysymään osallistumislupia, mutta järjestelyihin on onneksi varattu aikaa se pari viikkoa, joten no hätä!
Kurssit mitä valitsin ovat sekä kauppatieteellisiä että viestinnällisiä. Tiedossa on vain yksi tentti, mutta sitäkin enemmän ryhmätöitä, esityksiä ja tehtäviä. Täällä siis ihan oikeasti joutuu tekemään töitä noppien eteen, ei tämä ollutkaan pelkkää lonkan vetämistä. :D Tämä on ehkä vähän yleishyödytöntä jankuttamista, mutta kurssien uudelleen valintavaiheessa kannattaa valita oikeasti itseään kiinnostavia kursseja. Vaikka mielenkiintoisissa kursseissa voi olla enemmän töitä, mutta niiden tekeminen on mieluisampaa tai muuten yleishyödyllistä, esimerkiksi CV:n päivittäminen ja työhakemuksen tekeminen. Yleinen suositus on myös valita kursseja, joita ei voi lukea kotiyliopistossa: esimerkiksi yksi kurssini, Future of Work, on niin mielenkiintoinen, että aihepiirit pyörivät mielessä useamman tunnin luentojen jälkeen.
Opiskelu ja kirjat
Opiskelu Islannissa on paljon itsenäisempää kuin suomessa ja koulua mulla on kolmena päivänä viikossa 3-4h päivässä. Kun intensiivisempi kurssi alkoi, parina päivänä tunteja kertyi 8h kieppeille. Yhdistelmä lyhyet päivät ja harvoina viikonpäivinä ei ole välttämättä paras mahdollinen vaihtoehto minunlaiselle, jolle aloittaminen on todella raastavaa, mutta jotain positiivista: opinpa itsekuria.
Luennot ovat jokseenkin vapaamuotoisempia kuin Suomessa. Opiskelijat kommentoivat luennoitsijan aiheita ja esittävät kysymyksiä, ja vain harvat luennoista ovat kalvosulkeisia. Kahvitaukoja on niin paljon, ettet edes ehdi kyllästyä opettajien puheeseen, saati näpertää puhelimen kanssa, mikä on ihan huippua!
Tässä vaiheessa on hyvä mainita kirjoista, joista kysellessäni ensimmäinen ajatus oli, että vad i helvete. Opiskelijoilla on tapana ostaa kirjansa. Ihan kaikki tarpeelliset. Kuulemma e-kirjoina, koska ovat vähän edullisempia. Vaihtarit eivät tee kursseilla poikkeusta, vaan tätä samaa ostamista odotetaan myös meiltä. Onneksi minulla on vain yksi tentti, johon todennäköisesti aion ostaa kirjan 25€:lla. Ehkä voin sen verran satsata (tuo hinta on siis muihin kirjoihin verrattuna puoli-ilmainen), mutta tämä tieto olisi ollut ihan jees saada etukäteen.
Yhdellä kurssilla kävin Norræna húsiðissa, missä on pohjoismaista kirjallisuutta. Vanhat muumi-kirjat on niin suloisia!
Tutor
Tutori löytyy, mutta kuten monissa maissa, vaihtareiden avustaminen on heille hyväntekeväisyyttä. Kerran me nähtiin koululla ja olen kysellyt apuja facebookissa, mutta sanotaanko niin, että voin olla onnellinen, kun minun tutorini vastaa kysymyksiini. :'D
ESN
Vaihtareiden suurin tukiverkosto ja turva, ESN. Jokaisen vaihtarin tulisi tutustua ennen vaihtoon lähtöä maakohtaisiin ESN-sivuihin, ne sivut ovat ajankohtaisia tietokeitaita. Islannissa ESN mielestäni oli alkuun todella aktiivinen ja järjesti erilaista puuhailua, kuten leffailtoja, neulontatilaisuuksia sekä tee-se-itse -iltoja, mutta nyt voisi olla pientä kritiikkiä havaittavissa, koska ESN tuntuu unohtaneen meidät, eikä järkkää oikein mitään. Vain yksi reissu on tehty, joka oli Akureyrin kaupunkiin Pohjois-Islantiin laskettelemaan.
(ESN:ää (ihan Jyväskylässäkin) ovat pikkulinnut syyttäneet rahastuksesta, mutta en edes ole jaksanut lähteä laskemaan kustannuksia, itse maksan myös helppoudesta sekä siitä yhteisöstä, mikä reissuille osallistuu. Ja meillä oli ihan huippu reissu!)
Asuminen
Nyt kun on noita opiskelu-asioita avattu, seuraavaksi on vuorossa tekstiä asumisesta ja elämisestä, aloitetaan vaikka aluksi kämpästä ja yleisestä hintatasosta.
Silloin kun aloin etsiä omaa kämppääni, oli etsintä aika kaoottista. Tilanne on tuttu monelle ja mielestäni vaihtarina on ihan mukava auttaa toisia ja ilmoittaa, mistä niitä tietoja löytyy. Olihan siinä hakuvaiheessa pieni paniikki päällä, kun tietää, että 200 muuta vaihtarin etsii omaa väliaikaiskotia.
Ihan aluksi voin sanoa, että aikailu ei kannata. Kun löytää mielenkiintoisen kämpän, sähköposteja kehiin. Asuntoetsinnässä käytin apunani pääasiassa googlea, sähköposteja, facebookryhmiä ja vaihtareiden ilmoituksia facessa. Noh, mistä sitten tietää, mikä kämppä/huone/whatevö on mielenkiintoinen ja mikä ei?
Islannissa ehdottomasti sijaintiin kannattaa panostaa. Jos löydät halvan kämpän Reykjavíkin reuna-alueilta, se tulee maksamaan muiden kulujen kanssa melkein saman verran, kuin keskusta-asunnot (bussikortti, kulkemisen vaivat, taksit, pyöräilystä talvella voin sanoa, että good luck with that). Asuntomme sijaitsee ihan keskustassa, samoin kuin useilla vaihtareilla ja kävelymatkaa Islannin yliopistoon kertyy 15 min ja keskustaan 5 min. ESN Iceland:in sivuilla olikin maininta, että kämppää kannattaa etsiä juuri tältä alueelta, eli alueelta 101 tai läheltä 105, mutta itse suosittelen ehdottomasti 101:stä.
Maksan huoneestani 75 000 ISK kuukaudessa. Kurssi oli/on about 1 €= 140 ISK, mutta kurssivaihtojen sekä muiden kulujen jälkeen kurssi on oikeasti lähempänä 1 €= 130 ISK. Eli vuokrani yhdeltä kuukaudelta on about 570€. Se sisältää opiskelija-asuntoloiden tyyliin sähkön, veden ja wifin, ja asun 3 muun ihmisen kanssa, eli keittiö ja pesutilat jaetaan yhdessä.
Eli aika kallista on täällä asuminen. :D Vuokrani on silti todella normaali Islantilainen vuokra ja itseasiassa tarkistin sen usealta paikalliselta ja se on heistä ihan kohtuullinen tällä sijainnilla. Eli jee, mua ei huijattu! Hintataso on suomen hintoihin verrattavissa yleisesti ottaen korkea. Asuminen ja ruokailu on kallista, mutta välillä jotkut tuotteet ovat halvempia kuin Suomessa (ehdin saamaan jo kokisaddiktioni takaisin, koska kokis-tölkki on puolet halvempi kuin kotona).
Minun kotikatuni, eli Bragagata, sekä kaksoisateenkaari!
Maksan huoneestani 75 000 ISK kuukaudessa. Kurssi oli/on about 1 €= 140 ISK, mutta kurssivaihtojen sekä muiden kulujen jälkeen kurssi on oikeasti lähempänä 1 €= 130 ISK. Eli vuokrani yhdeltä kuukaudelta on about 570€. Se sisältää opiskelija-asuntoloiden tyyliin sähkön, veden ja wifin, ja asun 3 muun ihmisen kanssa, eli keittiö ja pesutilat jaetaan yhdessä.
Eli aika kallista on täällä asuminen. :D Vuokrani on silti todella normaali Islantilainen vuokra ja itseasiassa tarkistin sen usealta paikalliselta ja se on heistä ihan kohtuullinen tällä sijainnilla. Eli jee, mua ei huijattu! Hintataso on suomen hintoihin verrattavissa yleisesti ottaen korkea. Asuminen ja ruokailu on kallista, mutta välillä jotkut tuotteet ovat halvempia kuin Suomessa (ehdin saamaan jo kokisaddiktioni takaisin, koska kokis-tölkki on puolet halvempi kuin kotona).
Joka tapauksessa täällä on ihan hyvin pärjätty ja omaa rahanmenoa pystyy kontrolloimaan. Esimerkiksi reissaaminen on kallista (varsinkin jos jää säiden johdosta jumiin ja yksi ylimääräinen hotelliyö on edessä), samoin kuin lihan syöminen ja ulkona käyminen. Mutta you know, kyllä täällä kannattaa käydä muuallakin, kuin pelkästään pyöriä Reykjavíkin liepeillä.
Mitä vaihtarin tulee ottaa huomioon:
1. Yliopisto ei tarjoa asunnon etsimiseen mitään apuja. Se on tarjonnut aikaisemmin, muttei enää ja se on ihan perseestä. Vaihtarille jää siis vaihtoehdoiksi hakea asuntoa opiskelija-asunnoista yliopiston vieressä, guest houseista tai yksityisiltä vuokranantajilta. Kaikissa vaihtoehdoissa hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa, eli opiskelija-asunnotkin ovat kalliita.
1. Yliopisto ei tarjoa asunnon etsimiseen mitään apuja. Se on tarjonnut aikaisemmin, muttei enää ja se on ihan perseestä. Vaihtarille jää siis vaihtoehdoiksi hakea asuntoa opiskelija-asunnoista yliopiston vieressä, guest houseista tai yksityisiltä vuokranantajilta. Kaikissa vaihtoehdoissa hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa, eli opiskelija-asunnotkin ovat kalliita.
2. Keskeinen sijainti. Kävellen pääsee kaikkialle, halvat vuokrakämpät muuttuvat kalliiksi, kun pitää hankkia ökykalliit bussiliput (julkinen liikenne sama kuin Jkl, eli jos missaat bussin niin seuraavaa saa odotella 20min tai enemmän, yöllä niitä ei liiku).
3. Mitä vuokra sisältää (vesi, sähkö, wifi, lämmitys). Yleensä ilmoitetaan julkaisussa.
4. Useissa vuokrailmoituksissa on mainittu, että kuinka pitkä matka asunnolta on lähimmälle uima-altaalle. Islantilaiset ovat hulluina niiden uima-altaisiin.
5. Kesälle asunnon etsiminen on täyttä tuskaa, koska kesä on turismin high season. Kesällä siis asuntoa voi joutua vaihtamaan kuukausittain, koska vuokraajat eivät halua vuokrata pidemmäksi aikaa, turisteilta saa enemmän massia irti.
Lopuksi vielä vähän sivustoja, mistä voi olla apua:
http://www.esn.is/ ESN, mistä löytyy paljon infoa asuntoon, opiskeluun, elämiseen ja jopa pakkailuun.
http://english.hi.is/university/accommodation_0 parit linkit, mistä lähteä alkuun. Itse löysin asuntoni FS:n sivuilta (eli alempi linkki).Lopuksi vielä vähän sivustoja, mistä voi olla apua:
http://www.esn.is/ ESN, mistä löytyy paljon infoa asuntoon, opiskeluun, elämiseen ja jopa pakkailuun.
Facebookin Leiga-ryhmät. Siellä ilmoitetaan vuokrakämpistä ties mistäpäin Reykjavíkiä, mutta osa ryhmistä ovat keskittyneet tietylle alueelle.
íloiten,
vielä kerran,
aloitan kumartamaan,
Ja!
Kaikella ivallisella rakkaudella:
Yeah.
Ensi kertaan,
räjähdän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti