Kolmas päivä alkoi puhelinsoitolla tiepalveluun ja saimme tiedon, että tiet ovat luultavasti auki koko päivän. Pohdittiin paljon, että kannattaako ottaa riski vai mennä suosiolla etelän kautta takaisin Reykjavíkiin. Päätettiin lähteä riskillä pohjoiseen, kun kerran niin oltiin suunniteltu ja teiden pitäisi olla ok. Ja onneksi mentiin!
Päästiin ajelemaan tällaisessä säässä. Vaikka tie oli ihan peilijäässä, oli täyttä luksusta, kun näki eteensä!
Täs ollaan Mývatn-järven kupeilla. Meidän mielestä järvivesi oli kivan sinistä ja samalla pysähdyttiin tosi kivassa kahvilassa.
Kahvilassa oli navettatila, minne henkilökunta pääsi. Siinä me pidettiin silmäpeliä vasikan kans ja se kurkki tuolta luukusta.
Mutta parasta antia Mývatn antoi silloin, kun päästiin katsomaan Dimmu Borgirin laavamuodostelmia! Ja kyllä, kyseisen bändin nimi tulee näistä kivistä, pimeästä kaupungista.
Lähdettiin jatkamaan kohti Akureyriä, missä suunniteltiin pysähdystä. Matkalla ajellessa nähtiin yhdessä välissä napakettu! Se pinkoi minkä tassuistaan pääsi tien yli ja hetken ajateltiin että oliko se nyt mikä eläin. Google sen sitten ratkaisi ja kuvia vertailemalla napakettuhan se oli! Ja ei siellä vuorilla mitään kissojakaan elele.
Matkalla Akureyriin pysähdyttiin Goðafoss-vesiputoukselle. Siellä oli aika täyttä, meinaan että turisteja riitti, mutta kun pari paappaa potki laidan yli niin hyvin mahtui *vitsi*.
Goðafoss. Se on paljon ruhtinaallisempi livenä.
Nää vuoret! Niihin ei vaan voi kyllästyä!
Huomasit varmaan, kuinka nyt ollaan ajettu takaisin talvesta ja lumikasojen keskeltä kevääseen? Eroa on sellaiset 350km, eikä edes voida puhua, että kevätkuvat olisi jotenkin "etelässä".
Akureyrissä tehtiin päätös, että 700km riittää ajoa yhdelle päivälle, eli varattiin yksi ylimääräinen yö hotellissa ennen Reykjavíkiä. Akureyrissä ei turhia vitkuteltu, vaan lähdettiin katsomaan merivettä juovaa lohikäärmettä.
Siinä se, eli Hvítserkur, sitä merivettään lipittää.
Tuolla kuvassa musta piste on helikopteri. Ajettiin just silloin, kun liikennetapaturman jälkeen tie avattiin, ehittiin näkeen kun yhdeltä pysähdyspaikalta ambulanssi ja poliisi lähti pillit päällä tapahtumapaikalle.
Alettiin olla jo aika väsyksissä, joten Hvítserkurin jälkeen ajettiin vaan kohti majapaikkaa. Meidän viimeinen hotelli oli 100km päässä Reykjavíkistä, Borgarnesissa. Se oli tosi hyvä valinta, sillä seuraavana eli viimeisenä matkustuspäivänä päästiin jatkamaan suoraan kohti Golden Circleä, eikä tarvinnut ajaa edes takaisin Reykjavíkiin ja pois. Seuraavana päivänä siis oli tiedossa aamulla aikainen herätys ja liikkeelle. Eka piti kuitenkin ajaa lähemmäs Reykjavíkiä merenalaista tunnelia pitkin.
Ja tunnelilla oli viikset!!! VIIKSET! Tunnelilla! Ihan mahtavaa, so hipster.
Ekaks Golden Circlellä pysähdyttiin Þingvellirissä. Se on se paikka, missä Islanti jakautuu Amerikan ja Euroopan osiinsa. Tehtiin huomio, että autoja ja ihmisiä oli paljon enemmän kuin esim pohjoisessa, joten sen oikeasti huomaa, milloin liikutaan turistikohteissa. Etelässä oli myös enemmän väkeä. Eniveis, Þhingvellirin jälkeen suunta kohti Geysiriä ja sen lähettyvillä olevaa vesiputousta Gullfossia.
Þingvellir ja siellä oleva pikkuvesiputous.
Itse Geysir. Geysir on purkautunut viimeksi vuonna 2000, joten siitä on turha odottaa mitään aktiivisuutta lähiaikoina. Tää olikin aika suuri pettymys. Meil oli kuvitelmat, että koska alue on nimetty kyseisen luontokohteen mukaan, niin se olisi sitten se nähtävyys. Sitä paitsi täällä haisi rikki.
Ei Circlellä kuitenkaan tarvi ihan lannistua. Geysirin viereinen kuuma lähde purkautuu about 10min välein, eli jotain purkauksia pääsee täällä todistamaan.
Gullfossin vesiputous. Oli hieno, mutta tuuli oli niin kylmä, että naama jäätyi parissa minuutissa.
Pääteltiin, että tää kyltti on eläinlääkärin kyltti. Aivan huippu!
Takaisin Reykjavíkissä! Käytiin pyörähtämässä parissa outletissa, josko olisi löytynyt jotain hyvää ja edullista, mutta meistä kumpikaan ei ostanut mitään. Vähän jäi kyllä pari asiaa harmittamaan, mutta bussillahan mä pääsen niihin vielä kiertelemään...
Viimeisenä iltana käytiin tossa Reykjavíkissä maistelemassa paikallisia oluita ja kokeiltiin tietty irkkupubia. Paikalla on paras nimi ikinä ja vaikka alakerrassa oli keikka, se ei kuulunut liian kovaa yläkertaan.
Onko edes paras nimi pubille?
Islanti on nyt pyörinyt koko maailman uutisissa hästägin #panamapapers alla. Ja tokihan sitä piti käydä katsomassa pääpäivänä, miten se Skyr lentää kaupungintaloa kohti! Harmillisesti se tapahtui muualla, kuin tuossa mun kohdassa. Mutta ääntä lähti ja toimia tapahtui, power to the people!
Panoramaa tältä aamulta. Olin just menos salille, kun tajusin et ei hitsi, tääl on ihan kunnol kevät!
Kevät on rakkautta <3
vielä kerran,
aloitan kumartamaan,
Ja!
Kaikella ivallisella rakkaudella:
Yeah.
Ensi kertaan,
räjähdän.
En koskaan ajatellutkaan, että tiepalvelulta voisi tuollaistakin tiedustella. Nuo vuoret ovat kyllä upeita, hienoa että saitte ajella kuitenkin kauniissa maisemissa. Meidän täytyykin tallentaa 24/7 tiepalvelun numero puhelimeen, jos sellaiselle tulee tarvetta. Meillä on nimittäin reissu tiedossa. https://www.hinausrantanen.fi/palvelut/hinauspalvelu/hinauspalvelu-lievestuore/
VastaaPoista